Elokuu on hujahtanut ihan huomaamatta ohitse. Ollaan tässä syödäkin ehditty, mutta ei ehkä kokata niin perusteellisesti kuin olisin halunnut. Yhden uuden ruokarakkauden haluan kuitenkin ehdottomasti jakaa kanssanne: tilasin luomupiiristä aivan ihania kaurahelmiä (teknisesti ottaen kokonaisia, kuorittuja kauranjyviä, ikään kuin kaurahiutaleita ennen litistämistään) ja käytän niitä nyt lähinnä riisin sijasta kaikkeen! Kaurahelmet ovat mielestäni vielä herkullisemman ja pehmeämmän makuisia kuin ohra! Sain vanhemmiltani kasan kanttarelleja ja päätin loihtia
kanttarellikauraton: jos lapsi on alle yksivuotias (eivätkä sienet huonon sulavuutensa takia muutenkaan ole paras mahdollinen herkku pikkuiselle ainakaan kovin suurina määrinä), korvaa sienet jollakin muulla, oikeastaan ihan millä tahansa. Tärkeintä ovat ne ihanat kaurahelmet! Jos kauratto tehdään sienten sijaan tavallisimmista kasviksista/lihasta/kalasta ja eläinperäisen kerman sijaan käytetään kaurakermaa, sitä voi antaa kuuden kuukauden ikäisellekin.
Kauratto
n. 3 dl kaurahelmiä
n. 5 dl vettä
mahdollinen (suolaton) liemikuutio
1 sipuli
2 dl (kaura)kermaa
parisataa grammaa sieniä/kasviksia/ym.
paistamiseen öljyä
Silppua sipuli ja ruskista se öljyssä. Lisää (aiemmin paistelemasi tai vielä käsittelemättömät lisukkeet) pannulle. Lisää mukaan kaurahelmet ja kuullota vielä hetki. Lisäile sitten pikku hiljaa kuumaa vettä ja anna kiehua rauhallisella lämmöllä, kunnes kaikki vesi on imeytynyt (n. vartti). Heitä loppumetreillä kerma mukaan. Lisää tarvittaessa vettä. Anna hautua vielä hetkinen.
...ai niin, ja tässä kun pakastinta on pitänyt tyhjentää, niin bonuksena eräs huippusuosion saavuttanut herkku, johon tulee pari ruokalusikallista omaa mansikkamurskaa (pakastan mansikat nykyään tilansäästösyistä murskana, joka säilyy oikein hyvänä ihan ilman sokeriakin), loraus agavesiirappia sekä lopuksi lasi täyteen piimää. Nam! Piimä on hapanmaitotuote, joten jo kymmenkuinen voi hiukan maistella tätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti