lauantai 1. lokakuuta 2011

Puurokieltäymys

Kun vielä olimme Suomessa, Iris ahmi joka ilta puuronsa vikkelästi ja silminnähden tyytyväisenä. En tiedä onko syynä se että täällä pakastimessa ei ole mustikoita, joita voisi heitellä joukkoon... mutta puuro ei kertakaikkiaan enää uppoa, ei. Emme yleensä tyrkytä Irikselle yhtään mitään - jos kiirettä mihinkään ei ole, hän saa jopa työntää lusikkaa itse suuhunsa sotkusta huolimatta - joten tämä (kylläkin osittain lavastettu) kuva kertoo kaikkien osapuolten epätoivosta. Olen kaikkien näiden kuukausien aikana oppinut olemaan stressaamatta syömättömyydestä, mutta jos kiinni nipistetty suu liittyy nimenomaan iltapalaan, tietää se yleensä hiukan rikkinäistä yötä ja kiihkeää rinnalla käyntiä. Huokaus... Jos vielä viikonkin päästä näyttää siltä ettei puuro kertakaikkiaan mene alas, täytyy varmaan alkaa tarjota iltapalaksi jotakin takuuvarmoja herkkuja: tällä hetkellä Iris esimerkiksi söisi vaikka tuhat grissiniä, joita täällä on tarjotaan aina ravintoloissa.

1 kommentti:

  1. Meillä jos ilta menee plörinäksi, parhaiten uppoaa vadelmamannapuuro, tai niin löysä että oikeastaan velliksi sitä voisi sanoa. Toivottavasti on ohimenevä puurolakko, ei oo kivaa jos ei saa nukkua!!

    VastaaPoista