lauantai 21. tammikuuta 2012

Juustorakkaus jatkuu, mutta tällä kertaa melkein suolattomana!

Kuten aiemminkin olen kertonut, juusto on Iriksen suuri lempiruoka. Olen tässä vähän yrittänyt rajoittaa juuston hotkimista lähinnä sen korkean suolapitoisuuden takia... mutta nyt löysimme täältä Espanjasta vain 0,3 % suolaa sisältävän juuston, joten olen nyt sitten taas antanut Iriksen herkutella juustolla enemmän. Nyt hän ei päästäisi käsistään enää edes pakkausta, kuten kuvasta näkyy.

Palaamme Suomeen jo ihan kohta, ja nyt pohdin kuumeisesti, onko siellä mitään vastaavaa.... Googlailujen perusteella ainakaan mitään juustoa ei mainosteta suoranaisesti vähäsuolaisena. Tässä olisi varmasti hyvä markkinarako meijereille, vink vink vain!

maanantai 16. tammikuuta 2012

Sairaspäivien herkkuja


Iriksen terveyshuolet eivät näytä vieläkään täysin loppuneen! Vietimme viikonloppua Andalusiassa, ja kuume kohosi niin korkeaksi (yli kolmeenkymmeneenyhdeksään) että päätimme käydä paikallisella päivystysasemalla näyttämässä nuupahtanutta tyttöä. Päivystysaseman hoitaja oli näkevinään punaisuutta puhkeavien hampaiden lisäksi myös kurkussa, ja vanhat ongelmat ovat taas käsillä: kuume on jo laskenut, mutta vieläkään ruoka ei tahdo maistua. Mikä siis avuksi, kun kipeä lapsi ei syö?

* Ensinnäkin kannattaa muistaa, että kipeänä (varsinkin kuumeinen!) lapsi kaipaa erityisesti nestettä, kiinteä ruoka on vasta kakkossijalla. Pelkkä ruoansulatus voi olla heikkokuntoiselle pikkuiselle rankka ponnistus, eikä ruoka tunnu kipeässä suussa ja kurkussa kivalta. Jos imetät, pidä maito koko ajan saatavilla. Tarjoile raikasta vettä aina kun voit. Pillimehut ja muut herkullisemmat juomat voi tarvittaessa kaivaa esille, jotta edes joku uppoaa. (Kannattaa muistaa, että pillimehuja on kaikenlaisia aina totaalisista sokeri-esanssihirviöistä sataprosenttisiin hedelmämehuihin!) Jos jaksat, surauta herkullinen smoothie vaikka marjoista ja (soija)maidosta! Usein pillillä juotu juoma on jo sinällään hyvin jännä asia.

* Kylmä ruoka maistuu kipeälle usein paremmin, ja kuumeen laskemiseen kylmät juomat/ruoat ovat jopa suositeltavia (muista toki muutenkin vähentää kuumeisen vaatetusta ja pitää huoneilmaa viileänä, tämä fyysinen viilennys on usein paljon tehokkaampaa kuin tulehduskipulääkkeet)! Esimerkiksi kaikenlaiset jugurtit ovat suositeltavia, ja esimerkiksi Yosalta löydät ihania maidottomia ja sokerittomia tuotteita. Jos lapsi on ihan syömätön, pieni jäätelötilkkakaan ei varmaan tee pahaa (esimerkiksi Oatlyltä löydät maidottomia ja moniin muihin jäätelöihin verrattuna kohtalaisen vähälisäaineisia versioita). Jos olet reipas, kokeile oman jäätelön valmistamista: superhelppo ohje löytyy esim. täältä. Jos lapsi on oikein jäätelön perään, omaa karvahattujäätelöä voi tehdä käden käänteessä kotonakin: esimerkiksi minä laitan aika usein Irikselle pakastimeen yhden maustamattoman jugurtin/rahkan, jossa on hiukan marjoja ja agavesiirappia. Ihan niin kuin jätskiä!

* Pakastemarjat ovat ainakin Irikselle maistuneet aina, on taudin laatu ollut mikä tahansa. Tarjoile mustikoita vaikka jäisinä! Jos pakastin on tyhjä, pakasta viinirypäleenpuolikkaita ja kokeile, maistuisivatko ne. Muista, että ulkomaiset pakastemarjat eivät sovi sellaisenaan syötäväksi!

* Kipeänä lapsi ansaitsee pientä herkuttelua, mutta mihinkään ihmeellisyyksiin ei kannata ratketa -- tarjoile tavallisia ruokia tavallisina aikoina, ne kuitenkin sitten ennen pitkää maistuvat taas. Liika sokeri tekee pahan olon, eikä kunnon ruoka maistu (sanon näin siksi, että joku Vauva-palstalainen tässä juuri suositteli kipeille lapsille HappyMeal-aterioita). Kyllä ruoka sitten taas maistuu kun on maistuakseen, ja hyvin maistuukin!



torstai 12. tammikuuta 2012

Pähkinäpähkinä

Olen pähkinöiden suurkuluttaja. Seesaminsiemenet, auringonkukansiemenet, saksanpähkinät, hasselpähkinät ja mantelit kuuluvat kaikki lähes päivittäiseen ruokavaliooni, enkä suoraan sanottuna enää voisi kuvitellakaan eläväni ilman pähkinöitä. Tänään näin metrossa omaani paljon pienemmän vauvan vetävän iloisena saksanpähkinöitä pussista, ja tulin ajatelleeksi, että siinähän olisi oiva ja energian ja hyvien rasvojen lähde laihalle Irikselle, jolla kuitenkin on hampaita jo toista kymmentä. Jotenkin olen kuitenkin ajatellut, että pikkulapsia pitää vielä jonkin aikaa pitää erossa pähkinöistä... eikös neuvolassakin sanota, että pähkinänpurijaa vaanivat allergioiden lisäksi tukehtumisvaara? Mitä te muut olette mieltä, joko lapsenne herkuttelevat pähkinöillä?

tiistai 10. tammikuuta 2012

Hampaat vaivaavat taas


Olin jo melkein ehtinyt unohtaa kuinka kamalan traumaattista hampaiden teko on! Ja nyt ilmiö vierailee taas perheessämme... Iris lämpöilee, kitisee (välillä todella dramaattisestikin) eikä syö juuri mitään: tässä yllä hän vähän näykkii tämänhetkisiä suosikkivälipalojaan eli viinirypäleitä, kirsikkatomaatteja ja muroja, mutta niitäkin menee vain muutamia. Erityisen säälittävää on, kun hän (ilmiselvästi nälkäisenä) alkaa syödä jotakin, mutta sitten hampaisiin selvästi sattuu, ja ruoka työnnetään itkien ulos suusta.

Syvä huokaus. Näinä päivinä ruoantähteitä on ollut enemmän kuin pitkään aikaan, joten annan tällä kertaa yllättävän herkullisen jämäsmoothien reseptin. Olisi mennyt täydestä trendikuppilan kalleimpana tuotteena, vaikka aineksina on pelkkiä tähteitä...

Smoothie


- avokadon rippeet
- banaanin rippeet
- eilisen puuron jääkaappikylmät tähteet (joukossa hiukan agavesiirappia ja oliiviöljyä)
- soijamaitolasillisen rippeet
 (- ravinteikkaaksi herkkulisäksi vielä puoli kourallista seesaminsiemeniä)

Surauta sekaisin blenderissä, nauti pillillä ja unohda hetkeksi hammasdraama! 

torstai 5. tammikuuta 2012

Lomaltapaluusoppa

Pahoittelemme päivityskatkosta! Olemme olleet oikein yltäkylläisellä joululomalla, joka päättyy laskentatavan mukaan tänään tai huomenna: Espanjassa vietetään joulua vasta loppiaisena, joten ohjelmassa on vielä tänä iltana "jouluaatto" lahjanvaihtoineen ja syömiseineen täläkäisen perheen kanssa, ja huomenna vielä toisen sukuhaaran lounas. Huh huh!

Kyökin puolella alamme jo palata arkeen, joten tässä mainion minestronekeiton ohje. Iris on yleensä ollut vähän huonoa pataa keittojen kanssa (lusikka tahtoo läiskyttää nestettä ympäriinsä, eikä koko konsepti ole oikein hallussa, joten keksimme poimia haarukoitavat jutut tarjottimelle), mutta tämä kelpasi.

Minestronekeitto


n. 1,5 l vettä
1 sipuli
2 vihreää tai punaista paprikaa
5-6 perunaa
2-3 porkkanaa
iso tölkki huuhteltuja papuja, esim. kidneypapuja
n. 250 g pastaa, esim. lapsen helposti haarukoitavaa penneä
1-2 tomaattia
haluamasi määrä purjoa ja/tai selleriä
(suolattomia) kasvisliemikuutioita
aikuisten annoksiin pestoa
öljyä


Pilko vihannekset. Kuullota ensin sipulia & paprikaa hetki kattilassa öljyssä. Lisää sitten peruna, porkkana ja purjo/selleri. Lisää kiehuvaa vettä ja kasvisliemikuutio(t) keitä n. kymmenen minuuttia. Kun juurekset tuntuvat puolikypsiltä, heitä mukaan pasta ja keitä niin että kaikki on kypsää (n. 7-8 minuuttia). Lisää lopuksi mukaan silputtu tomaatti ja pavut. Sekoittele ja tarjoile. Aikuisille reilu pestonokare päälle, jottei kukaan murehtisi suolan puuttumista!


toim. huom.: Iris taitaa karpata, kun kaikki perunaa ja pastaa lukuunottamatta maistui...

torstai 15. joulukuuta 2011

Päärynä kädessä ei saa juosta!

Kuulutin täällä blogissa ihan vähän aikaa sitten sitä, että minä en kyllä sitten salli minkäänlaisia leluja ruokapöytään ja muutenkin yritän pitää yhteisistä ruokahetkistä kiinni. Kiva ja kaunis idea, mutta se nyt vain ei enää oikein toimi, kun Iris hetken haarukoituaan alkaa nopeasti venkoilla syöttötuolissa ja haluaa esitellä uutta taitoaan: ympäriinsä juoksentelua. Usein me vanhemmat olemme siinä vaiheessa vielä syömässä, ja Iriksen uusi erikoisuus on tehdä pieniä syöksyjä meidän luoksemme, napata mukanaan jotakin käteen sopivaa ruokaa (tänään mm. minulta päärynän!) ja jatkaa sitten juoksentelua sitä syöden. Syvä huokaus... Ellei niistä kuuluisista käyristä olisi tolkutettu niin paljon, nappaisin varmaan päärynäni takaisin, mutta nyt olen iloinen kaikesta mikä vain maistuu, joten antaa juosta vain.



lauantai 10. joulukuuta 2011

Pullaa!

En nyt kuormita silmiänne pullaohjeilla, sillä jokaisella emännällä on varmasti oma paras ohjeensa (eikä espanjalaisella huonolla kuivahiivalla näistä yksilöistä tullut kovin erikoisia)! Sanonpahan vain, että leivoin ensimmäistä kertaa Iriksen elämän aikana pullaa -- ja suosio oli taattu! Irikselle on viime viikkoina pukannut kulmahampaita ja syöminen on taas ollut vähän sitä sun tätä, mutta pullat saivat suun jopa hienoiseen hymyyn. Totuus on tietenkin se, että näissä veijareissa on vähän sokeria... En tiedä olenko täällä Espanjassa jotenkin löystynyt (täällä lapsille annetaan kaikenlaista oikeasti järkyttävää tikkareista valmisleivoksiin ja jatkuviin sokerisiin mehuihin...) vai onko neuvoloiden painopropaganda saanut minut ajattelemaan, että "kaikki käy, kunhan joku uppoaa", mutta alan suhtautua aika löysin rantein siihen, että Iris herkuttelee jollakin suht kotoisalla herkulla. Mitä te muut olette mieltä: yritättekö pitää lapsenne erossa herkuista hamaan tulevaisuuteen saakka, vai uskotteko että liika kieltäminen tekee kielletystä hedelmästä sitäkin kiinnostavamman? Pelkäättekö hammaspeikkoja? (sivuhuomautuksena kerrottakoon että minä ostin Irikselle Suomesta apteekista saatavia Katti Mattisen (!) xylitol-pastilleja ruoan jälkeen annettavaksi, mutta niiden vaikutus oli hiukan liian laksatiivinen, joten ne toistaiseksi jäivät...)