perjantai 31. elokuuta 2012

Omin pikku käsin!

Olen täällä kehunut kuinka hienosti Iris syö jo kokonaan haarukalla ja lusikalla, mutta yksi ruoka (herkkujen herkku, spagetti) vedetään vielä käsin. Tähän herkulliseen pastakastikkeeseen tuli noin 250 g pieneksi pilkottua lohifileetä joka ruskistetaan pannulla, sitten purkillinen kaurakermaa (lehmänkerma käy tietenkin yhtä hyvin) ja pari ruokalusikallista maissijauhoa, joiden annetaan kiehahtaa kermassa. A vot!

tiistai 28. elokuuta 2012

Pitkästä aikaa!

Elokuu on hujahtanut ihan huomaamatta ohitse. Ollaan tässä syödäkin ehditty, mutta ei ehkä kokata niin perusteellisesti kuin olisin halunnut. Yhden uuden ruokarakkauden haluan kuitenkin ehdottomasti jakaa kanssanne: tilasin luomupiiristä aivan ihania kaurahelmiä (teknisesti ottaen kokonaisia, kuorittuja kauranjyviä, ikään kuin kaurahiutaleita ennen litistämistään) ja käytän niitä nyt lähinnä riisin sijasta kaikkeen! Kaurahelmet ovat mielestäni vielä herkullisemman ja pehmeämmän makuisia kuin ohra! Sain vanhemmiltani kasan kanttarelleja ja päätin loihtia kanttarellikauraton: jos lapsi on alle yksivuotias (eivätkä sienet huonon sulavuutensa takia muutenkaan ole paras mahdollinen herkku pikkuiselle ainakaan kovin suurina määrinä), korvaa sienet jollakin muulla, oikeastaan ihan millä tahansa. Tärkeintä ovat ne ihanat kaurahelmet! Jos kauratto tehdään sienten sijaan tavallisimmista kasviksista/lihasta/kalasta ja eläinperäisen kerman sijaan käytetään kaurakermaa, sitä voi antaa kuuden kuukauden ikäisellekin.

Kauratto

n. 3 dl kaurahelmiä
n. 5 dl vettä 
mahdollinen (suolaton) liemikuutio
1 sipuli
2 dl (kaura)kermaa
parisataa grammaa sieniä/kasviksia/ym.
paistamiseen öljyä

Silppua sipuli ja ruskista se öljyssä. Lisää (aiemmin paistelemasi tai vielä käsittelemättömät lisukkeet) pannulle. Lisää mukaan kaurahelmet ja kuullota vielä hetki. Lisäile sitten pikku hiljaa kuumaa vettä ja anna kiehua rauhallisella lämmöllä, kunnes kaikki vesi on imeytynyt (n. vartti). Heitä loppumetreillä kerma mukaan. Lisää tarvittaessa vettä. Anna hautua vielä hetkinen.


...ai niin, ja tässä kun pakastinta on pitänyt tyhjentää, niin bonuksena eräs huippusuosion saavuttanut herkku, johon tulee pari ruokalusikallista omaa mansikkamurskaa (pakastan mansikat nykyään tilansäästösyistä murskana, joka säilyy oikein hyvänä ihan ilman sokeriakin), loraus agavesiirappia sekä lopuksi lasi täyteen piimää. Nam! Piimä on hapanmaitotuote, joten jo kymmenkuinen voi hiukan maistella tätä.


torstai 2. elokuuta 2012

Leikkitreffitrisotto

Iriksellä on ollut viime päivinä useammatkin leikkitreffit, joilla tietenkin tarvitaan ruokaa koko väelle. Tein kaksi eri kertaa tätä edullista ja uskomattoman helppoa risottoa, joka valmistuu uunissa itsekseen – ainesten pataan heittäminen vie noin minuutin. Maistuu pienimmille sellaisinaan, hiukan isommille vaikka ketsuppitillkan kanssa ja aikuisille esimerkiksi jonkun hieman voimakkaamman makuisen kastikkeen seurana! Aineksia voi myös varioida loputtomiin – keskeistä on riisin ja veden määrä sekä paistoaika ja -lämpötila. Uuniruoat ovat ikisuosikkejani juuri siksi ettei niitä tarvitse koko ajan vahdata, vaan ruoan voi vain nostaa höyryävänä ja herkullisena ulos.

3 3/4 dl riisiä
7,5 dl vettä
3 dl vettä+3 dl soijarouhetta / paketillinen jauhelihaa
1 pussi pakasteherneitä tms.
(natriumglutamaatiton kasvisliemikuutio, jos lapset eivät ole enää alle vuoden ikäisiä)

Laita soijarouhe turpoamaan riisiin / paista jauheliha. Öljyä kannellinen uunivuoka. Heittele pohjalle vähän riisiä, sitten vuorotellen täyteaineita ja riisiä. Hulauta päälle vielä hiukan öljyä ja sitten vesi (johon mahdollisesti on liuotettu kasvisliemikuutio). Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.

Seura oli kyllä vähän liian hyvää siihen nähden että olisi pitänyt vielä keskittyä syömiseenkin.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Dippaillen

Sitä pienet perässä mitä isot edellä: Iris on alkanut viime päivinä dippailla leipiä kaikenlaisiin kastikkeisiin kuin vanha tekijä. Toissapäivänä Rosso ja oliiviöljy (niillä on muuten hämmästyttävän hyvää oliiviöljyä noutopöydässä, kannattaa kokeilla!), eilen nepalilaisen naan-leipä kastikkeineen. Täytyy varmaan joskus laittaa kotonakin oikein ihanaa pehmeää leipää ja ruokaisaa dippiä iltapalaksi!