Hei hei kuuma Espanja!

...olemme siis lähdössä huomenna takaisin Helsinkiin kesänviettoon! Täytyy kyllä sanoa että lähtö tapahtuu kreivin aikaan, tänne on nimittäin pari päivää sitten tullut aivan käsittämättömän kuuma. Täydellinen sää gazpacholle siis! Ken ei vielä tunne tätä loistavaa espanjalaista kylmää tomaattikeittoa, nyt on aika tutustua siihen. Edullista, virkistävää ja ennen kaikkea terveellistä! Tämä äärimmäisen yksinkertainen resepti on Fernándezin perheen ylpeys. Kaikkien ainesten tulee olla jääkaappikylmiä!


Herkullinen gazpacho


1/2 sipulia (tämän voi jättää poiskin jos et pidä sipulista tai jos pelkäät sen olevan liian voimakasta)
6-7 kypsää punaista tomaattia
1 kurkku
2 punaista paprikaa
n. 1/2 dl hyvää oliiviöljyä
maun mukaan: sitruunamehua, hyvää viinietikkaa, suolaa, pippuria

 Laita sipulinpuolikas pariksi tunniksi veteen, jotta maku ei ole liian pistävä. Leikkaa tomaateista kannat pois, kuori kurkku ja leikkele kaikki kasvikset blenderin mentäviksi lohkoiksi. Aloita kovemmilla aineksilla (sipuli, kurkku) ja heitä sitten mukaan paprika ja tomaatit. Blendaa täydellä teholla ainakin puolisen minuuttia, jotta keitosta tulee silkkinen; gazpachossa ei kuulu olla sattumia. Mausta hyvällä öjlyllä ja muilla haluamillasi höysteillä (tässä on oiva tilaisuus ottaa vauvan annos erilleen ennen mahdollisen suolan lisäämistä). Jos maltat odottaa, anna keiton seistä hetki kylmässä.

 Iris tykkäsi kovasti gazpachosta ja joi sitä suoraan mukista niin kuin paikalliset (itse en vielä osaa mieltää tätä juomaksi vaan käytän mieluummin lusikkaa). Ja tästä päästäänkin sormiruoka-aiheeseen: joku ehti jo viisastelemaan, että "no kato vaan, eikö tohon sun filosofiaan kuulunut olla soseuttamatta lapselle yhtään mitään"? Voi voi, siitä ei lapsentahtisessa sormiruokailussa ole ensinkään kyse. Ideahan on päinvastoin se, että lapsi tutustuu omassa tahdissaan siihen mitä muukin perhe syö, oli se sitten rakenteeltaan millaista tahansa. Päinvastoin ainakin meillä suurin päämäärä on, ettemme mene mihinkään "nyt ostamme kalliilla rahalla vauvalle vauvanruokaa, vauvanmaitoa, vauvanjugurtteja ja vauvanpuuroja!" -lankaan koska haluamme nimenomaan että Iris syö mahdollisimman pitkälti samaa ruokaa kuin kaikki me muutkin ja on aivan samanarvoinen ruokapöydän jäsen muin muukin perhe.

ps. Oma ensikosketukseni gazpachoon oli Almodóvarin mahtava elokuva Naisia hermoromahduksen partaalla, jossa klassikkokeitto on tärkeässä roolissa...
pps. Ja vielä: Joissakin kerettiläisresepteissä gazpachoon ängetään myös kuivahtanutta leipää ja/tai valkosipulia, mutta siinä tapauksessa kyseessä onkin andalusialainen salmorejo eikä ollenkaan gazpacho! Jotkut kehottavat myös kalttaamaan tomaatit (kamala vaiva!) mutta se on aivan turhaa ja lisäksi keitto menettää kauniin syvänpunaisen värinsä, jos tomaatinkuoret eivät ole mukana.