Lupasin edellisessä bloggauksessani kertoa, mitä tapahtuu jäljelle jääville avokadoille. Vauvahan syö lopulta aivan suunnattoman vähän: meillä on tapana leikata hänelle kolme-neljä suikaletta, joista yhden jompikumpi meistä syö hänen seurakseen, joista yksi tippuu ennemmin tai myöhemmin lattialle ja joista noin puolikas päätyy lopulta erilaisten kombinaatioiden kautta suuhun asti.
Kaikkein jaloin tapa käyttää avokadotähteet on ikiklassikko guacamole (joka kuvassa komeilee klassisen soijarouhetortillatäytteen & sitäkin klassisemman helistimen keskellä). Annan tässä kaksi versiota, joista toinen on hyväksi havaittu perinteinen resepti, toinen taas hiukan raikkaampi ja tulisempi.
Perinteinen guacamole
1 kypsä avokado
kunnon loraus hyvää oliiviöljyä
puolen sitruunan mehu
n. 1 tl suolaa (mielellään Maldonia tai jotakin muuta hyvää suolaa)
1 valkosipulin kynsi todella hienona silppuna
Muhenna kaikki ainesosat yhteen ja nauti!
Erilainen guacamole
1 kypsä avokado
kunnon loraus hyvää oliiviöljyä
limen mehu
1-2 tomaattia pieneksi silputtuna ja mielellään hiukan valutettuna
kourallinen tuoretta korianteria hienona silppuna (tuoreen korianterin uupuessa myös noin teelusikallinen kuivattua korianteria ajaa saman asian)
1 vihreä chilipalko hienona silppuna
n. 1 tl suolaa (mielellään Maldonia tai jotakin muuta hyvää suolaa)
Sekoita jälleen kerran ainesosat yhteen. Älä möyhennä kovin hienoksi, jotta tomaatinpalaset pysyvät koossa.
Iris on muuten jatkanut ruokailuharjoituksia joka lounaan ja illallisen yhteydessä (paitsi eilen sukulaisvierailulla; päätimme että vielä tässä vaiheessa hänen meininkinsä on niin sottaista ja koko touhu perinteisten espanjalaismammojen mielestä niin erikoista, ettemme jaksaneet kuunnella heidän ihmettelyään). Seuraavana vuorossa: banaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti