torstai 21. huhtikuuta 2011

Ravintolassa kera pikku sormiruokailijan

Ennen lapsen saamista inhosin aina vanhempia, jotka raahavat kiljuvia kakaroitaan väkisin joka paikkaan pilaamaan muiden krapulabrunssit. Vaan kuinkas kävikään! Nyt kuljetan Iristä itse paikasta toiseen ja annan muiden hipsterien kauhuksi hänen tahmeaan käteensä vieläpä jotakin omalta lautaseltani. Tässä Iris esimerkiksi edustaa sunnuntaisessa Cafe Talossa. Brunssi on muuten uusittu: enää siihen ei sisälly sitä jotakin listalta tilattavaa lämmintä ruokaa, vaan baaritiskin jatkeena on pelkkä runsas buffetti, jossa on kaikenlaista aina salaateista (caesar, rucola, pasta-mozzarella) munakokkeleihin ja lihajuttuihin (kevätkääryleitä, prinssinnakkeja jne.) ja karjalanpiirakoista leivänpäällisiin. Erityiskiitoksen ansaitsee jälkiruokapöytä: en yleensä ole makean ystävä, mutta puolukka-valkosuklaarahkakakku on yksinkertaisesti kuolettavan hyvää. Lisäksi tarjolla on paljon tuoreita hedelmiä (ja kas tässä vauva tulee taas kuvaan).
 Pieni sormiruokailija kieltämättä voi aiheuttaa ravintolassa jonkun verran sotkua, jolta on vaikeaa välttyä kokonaan. Asiaa voi kuitenkin auttaa parilla tavalla: lapsen suun välittömän ympäristön voi suojata esimerkiksi ruokalapulla, tai jos buffetin antimet näyttävät erityisen paljon sotkua aiheuttavilta (tjeu: tomaatit ja puuro), syöttötuolin alle voi levittää vaipanvaihtoalustan. Kaikken tärkeintä on kuitenkin hyvä asenne: olemme aina huikanneet huolestuneiden näköisille tarjoilijoille, että "tää saattaa nyt hiukan sotkea mutta me korjataan sitten jäljet". Vakilounassuosikkimme ravintola Pianon ystävällinen tarjoilija vastasi meille esimerkiksi eilen tähän, että "ei todellakaan tarvitse, mutta kiva kuitenkin kun sanoitte, koska useimmat vanhemmat vähät välittävät lastensa sotkusta." Alla Iris ihmettelee akvaariota jossakin tamperelaisessa thai-buffetissa, jossa kävimme tiistaina (nyt korkattiin mm. minimaissi, paprika ja bambunversot)!
 
Lopuksi vielä oma lounasannokseni (todella hyvää nieriää pinaattiohratolla) iki-ihanasta ja melkein naapurissa sijaitsevasta Pirittasta, josta näyttää tulleen vaunukansalaisten kruunaamaton suosikkipaikka. Iris maistoi sekä nieriää että ohrattoa, joka oli miellyttävän vähäsuolaista. Nyt näyttää siltä, että käymme joka päivä ravintolassa, ja itse asiassa tällä viikolla niin on tainnut päästä käymään: sunnuntaina vietettiin vaalibrunssia, tiistaina vierailimme Tampereella veljeni luona, ja sen jälkeen Helsinkiin tuli espanjalainen ystäväpariskunta, joka haluaa joka päivä viedä meidät johonkin syömään. En valita! Tänään vuorossa on Kolme Kruunua, toivottavasti vielä sielläkin jaksetaan katsella sormiruokameininkiä.
,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti