Iriksestä näkyy tulleen täysiverinen makaronilapsi, hän nimittäin rakastaa täysjyväpennepastaa ja kirsikkatomaatteja. Aikuisille oli tismalleen samaa ruokaa - tosin pienoisella pestoannoksella höystettynä. Yksi kiinnostava ilmiö tosin on tullut esiin: vaikka olemme yrittäneet kaikkemme olla antamatta suoraan Iriksen suuhun mitään, usein hän nappaa herkut suullaan kuin pieni linnunpoikanen, kun itse asiassa yritämme antaa ruokaa hänen käteensä. Blw:n mukaan tämä on ehdottomasti väärin, mutta minkäs teet, kun pieni suu salamannopeasti tarttuu äidin tarjoamaan pastaputkiloon. Mene tiedä! No, tekniikkansa kullakin: ehkä tämä on Iriksen tapa saada murua rinnan alle mahdollisimman nopeasti.
En kestä ylisöpöä mielikuvaa pikkulintu-Iriksestä, awwwww!
VastaaPoistaKai se tosiaan on pääasia, että lapsi saa murua rinnan alle. Osoittaahan tuo, että Iris on aika omatoiminen kun hän noin nopsaa nappaa ruuan.
Heh, nimenomaan, pikkulintu-Iris! Tässä täytyy kyllä kohta alkaa vartoa omia herkkujaan, kun sitä viime aikoina on alkanut kovasti kiinnostaa vanhempien herkuttelut...
VastaaPoista