tiistai 29. maaliskuuta 2011

Vaivaamaton leipä, vaivaton leipä!

Sekä vehnätön että hiivaton viikko ovat menestyksekkäästi takanapäin! Aion toki välttää ökyvaaleita ja ikipehmeitä markettileipiä jatkossakin, mutta täytyy myöntää, että hyvä vaalea leipä on parhaimmillaan käsittämättömän hyvää. Eilen aloin himoita tuoretta leipää erityisen paljon, joten pyöräytin tällaisen maailman helpoimman maalaisleivän. (Tosin voiko puhua "pyöräyttämisestä", jos taikinaa kohotetaan yli puoli vuorokautta?) Ruoanlaittoni painottuu yleensä muihin osa-alueisiin kuin leipomiseen siksi että vihaan työlästä ja sotkuista vaivaamista, mutta trendikkäintä onkin nyt New York Timesissä hehkutettu no-knead bread, jossa taikinan ainekset huiskautetaan nopeasti yhteen ja jätetään kohoamaan todella pitkäksi aikaa; hiivaa ei tarvita pitkän kohoamisajan takia juuri ollenkaan. Taikinan neste on kylmää, ei kädenlämpöistä, ja leipä paistetaan kannellisessa astiassa. Minulla oli omat epäilykseni (sekä pari kauhuskenaariota kattilaan tarttuvasta taikinasta), mutta ah ihmettä, leivästä tuli niin hyvää, että hotkimme sen kahteen pekkaan illalliseksi. Suosittelenkin tuplaamaan annoksen, jos leivästä haluaa nauttia vielä seuraavanakin päivänä.

Helppo maalaisleipä

3 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
1 dl ruis- tai grahamjauhoja
1 tl suolaa
veitsenkärjellinen (siis ihan todella pieni määrä, noini 1/8 tl!) kuivahiivaa
2 dl kylmää vettä


* Sekoita nopeasti sekaisin kaikki ainekset: älä vaivaa! Peitä kulho kelmulla ja anna kohota vähintään 12 tuntia. 
* Levitä leivinliina pöydälle, ripottele liinalle jauhoja ja kaada taikina sen päälle. Painele taikina ohuehkoksi levyksi, jotta pääset eroon ilmakuplista. Käännä taikinalevyn nelinkerroin. Ripottele taikinan päälle jauhoja ja kääri liina löyhästi taikinan ympärille. Jätä kohoamaan vielä pariksi tunniksi.
* Laita kannellinen, uuninkestävä pata tai kattila uuniin ja laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Kun uuni on kuuma, ota kattila uunista ja kumoa taikina siihen. Laita kansi takaisin kattilan päälle. Paista leipää parikymmentä minuuttia. Ota kansi pois ja jatka paistamista vielä toiset parikymmentä minuuttia. 
Näin täydellistä crustia en ole ikinä saanut tavallisella hiivalla aikaan! Hyvät uutiset ovat lisäksi ne, että hiivan vähäisen määrän takia leipä on ilmeisesti huomattavasti ravinteikkaampaa kuin tavallinen huippuhiivattu yksilö.

4 kommenttia:

  1. Ah, paras ruoka on kyllä tuore leipä! Näyttääpä herkulliselta. :)

    VastaaPoista
  2. Miten vähäinen hiivan määrä tekisi leivästä ravinteikkaampaa? Ja eikös hiiva ehdi melkoisesti lisääntyä tuon puolen vuorokauden aikana, joten se alunperin pieni määrä ei lopussa enää olekaan kovin pieni määrä.

    Kiitos hyvästä ja selkeästä ohjeesta :)

    VastaaPoista
  3. Hmm, hyvä pointti! Eikös liika hiiva elimistössä aiheuta tai ylläpidä mahdollisia tulehdustiloja (vrt. hiivasyndrooma) ja niin edelleen? Mutta totta, tuo minimaalinen määrä toki lisääntyy räjähdysmäisesti pitkän kohotusvaiheen aikana. Suosittelen silti testaamaan ohjetta, tämä oli nimittäin parasta leipää pitkään aikaan!

    VastaaPoista
  4. Oli tosi herkkua! Jätin suolan pois niin kantapalat kelpasi hyvin myös pikkuneidille. Nyt se ei muuta söiskään.. =)

    VastaaPoista